Eilen oli erilainen, mutta tosi hyvä päivä. Mun elämän ensimmäinen Stafettkarneval. Stafettkarneval järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti Vaasassa, koska olympiastadion on remontissa. Vörå samgymnasium on aina mukana monella joukkueella, ja tänä vuonna pääsin siis itsekin juoksemaan. Karsinnat 600m, 400m ja 100m juostiin aiemmin keväällä, ja itse juoksin tuolloin vain sen 600 metriä, joka sekin oli kyllä alimatka minulle. Karsinta meni miten meni, ja juoksuni perusteella sain paikan Vöyrin kakkosjoukkueesta. Juoksin siis vain Gatustafettissa, jossa osuudet olivat tänä vuonna 330m-980m. Itse juoksin toisen, 330 metrin osuuden. Kun kuulin, minkä osuuden juoksin, en tietenkään ollut hirveän innoissani, mutta aina on kiva juosta viestiä, enkä todellakaan valita!
Kisat alkoivat jo joskus kahdeksan aikaan, minä menin Kaarlen kentälle yhdentoista maissa. Huh, mikä ruuhka. Kenttä (ja sen ympärys) oli ihan täynnä ihmisiä. Katselin kisoja pitkän tovin, kunnes vihdoin oli minun vuoroni alkaa verrytellä. Vähän kahden jälkeen pääsin itse juoksemaan huiman osuuteni. Noin minuutti, ja minun osuuteni Stafettkarnevalissa oli ohi. Jaksoin hyvin osuuteni loppuun asti (huh, mikä yllätys) , mutta voi olla, että aloitin liian hiljaa, en tiedä. En ole tottunut juoksemaan 300 metriä, joten se vähän häiritsi. Muut joukkueessamme juoksivat tosi hyvin, ja lopputuloksissa olimme kolmansia! Vöyrin ykkösjoukkue tuli toiseksi. Kisan jälkeen juoksin hetken ja siirryin taas seuraamaan kisoja. Muissakin viesteissä Vöyri juoksi tosi hyvin, 4 kultaa, 2 hopeaa ja 1 pronssi.
Illalla menimme Farokselle syömään luokan kanssa. Mulla oli ainakin mukava ilta hyvässä seurassa, kiitos kaikille!
Nyt istun junassa matkalla kohti Anttolaa. SM-keskimatkaan valmistava leiri sunnuntaista tiistaihin. Leiri on FSO-leiri, mutta vöyrin lukiolaiset saavat myös osallistua. En ole ikinä ollut mukana FSO-leirillä, mutta olen kuullut niistä vain hyvää. Odotukset ovat siis korkealla, niin harjoituksiin kuin omaan tekemiseen. Tavoitteena on tutustua maastotyyppiin, joka oletettavasti tarjoaa hyviä haasteita sekä fyysisellä että taitopuolella. Odotan innolla, ja yritän ottaa kaiken hyödyn irti.
Loppuun vielä jotain ei-niin-mukavaa. Satu ei siis pystynyt juoksemaan Stafettkarnevalissa jalkansa takia. Tiistaina hän kävi magneettikuvissa, ja torstaina tuli tietoa jalasta. Nivelside on mennyt poikki, ja luussa on myös murtuma. Juoksukieltoa ainakin 3 viikkoa. Ainakin SM-kisat jäävät väliin. Satulla on aika lääkärille Helsinkiin vielä keskiviikkona, ja siellä toivottavasti selviää loputkin vielä auki olevat asiat. Reenaamista vamma ei onneksi kokonaan estä, pyöräillä saa kivun sallimissa rajoissa. Uimahalli ja kuntosali tulevat myös varmasti tutuiksi lähiviikkoina. Mutta Satun motivaatio on kova, ja hän tulee takaisin ihan varmasti.
Kisat alkoivat jo joskus kahdeksan aikaan, minä menin Kaarlen kentälle yhdentoista maissa. Huh, mikä ruuhka. Kenttä (ja sen ympärys) oli ihan täynnä ihmisiä. Katselin kisoja pitkän tovin, kunnes vihdoin oli minun vuoroni alkaa verrytellä. Vähän kahden jälkeen pääsin itse juoksemaan huiman osuuteni. Noin minuutti, ja minun osuuteni Stafettkarnevalissa oli ohi. Jaksoin hyvin osuuteni loppuun asti (huh, mikä yllätys) , mutta voi olla, että aloitin liian hiljaa, en tiedä. En ole tottunut juoksemaan 300 metriä, joten se vähän häiritsi. Muut joukkueessamme juoksivat tosi hyvin, ja lopputuloksissa olimme kolmansia! Vöyrin ykkösjoukkue tuli toiseksi. Kisan jälkeen juoksin hetken ja siirryin taas seuraamaan kisoja. Muissakin viesteissä Vöyri juoksi tosi hyvin, 4 kultaa, 2 hopeaa ja 1 pronssi.
Illalla menimme Farokselle syömään luokan kanssa. Mulla oli ainakin mukava ilta hyvässä seurassa, kiitos kaikille!
Nyt istun junassa matkalla kohti Anttolaa. SM-keskimatkaan valmistava leiri sunnuntaista tiistaihin. Leiri on FSO-leiri, mutta vöyrin lukiolaiset saavat myös osallistua. En ole ikinä ollut mukana FSO-leirillä, mutta olen kuullut niistä vain hyvää. Odotukset ovat siis korkealla, niin harjoituksiin kuin omaan tekemiseen. Tavoitteena on tutustua maastotyyppiin, joka oletettavasti tarjoaa hyviä haasteita sekä fyysisellä että taitopuolella. Odotan innolla, ja yritän ottaa kaiken hyödyn irti.
Loppuun vielä jotain ei-niin-mukavaa. Satu ei siis pystynyt juoksemaan Stafettkarnevalissa jalkansa takia. Tiistaina hän kävi magneettikuvissa, ja torstaina tuli tietoa jalasta. Nivelside on mennyt poikki, ja luussa on myös murtuma. Juoksukieltoa ainakin 3 viikkoa. Ainakin SM-kisat jäävät väliin. Satulla on aika lääkärille Helsinkiin vielä keskiviikkona, ja siellä toivottavasti selviää loputkin vielä auki olevat asiat. Reenaamista vamma ei onneksi kokonaan estä, pyöräillä saa kivun sallimissa rajoissa. Uimahalli ja kuntosali tulevat myös varmasti tutuiksi lähiviikkoina. Mutta Satun motivaatio on kova, ja hän tulee takaisin ihan varmasti.
Kommentit
Lähetä kommentti