I torsdags, i fredags och igår tävlades i Kvarkenträffen. Tävlingarna arrangerades i år i Solf, i Vörå och i Malax. Jag var med i damernas huvudklass, liksom ifjol. Först hade jag inte tänkt tävla, men bestämde att så får man bra träningar. De här var alltså inga viktiga tävlingar, så jag tränade helt normalt under tävlingarna. Detta kunde märkas lite i löpningen, men det gjorde ingenting, jag fick bra träningar i alla fall.
Den första deltävlingen arrangerades alltså i Solf, nära Malax gränsen. Terrängen var ganska typisk österbottnisk terräng. Jag är inte nöjd med loppet, jag bommade över 5 minuter. Jag hade problem med riktningen och med kontrolltagningen, Alla bommade, så placeringen var ingen katastrof. Det kändes lätt att löpa, men jag gjorde alltför många misstag.
Andra delen arrangerades i Vöra, i Kuckus. Terrängen var sådan som det brukar vara i Vörå, backar var inte stora, men man kunde märka de i alla fall. Dessutom var bottnet ganska mjukt, vilket gjorde tävlingen tuffare. Mitt eget lopp gick helt okej faktiskt. Några mindre misstag gjorde jag, och jag var osäker på flera ställen, men inget hemskt stort. Löpningen kändes lite svårare än det brukar, men det var ingen överraskning, jag hade ju tränat på morgonen.
Igår tävlade vi då i Malax, i Björknäs. Det var alltså jaktstart som gällde, och jag for ut som tvåa, knappt 2 minuter efter täten. Jag tycker att det var svårt. Inga stora höjdskillnader, utan bara små kullar. Det var viktigt att ha bra riktning, men det hade jag inte hela tiden. Jag löpte lite snett till fyran, men annars gick början av banan helt okej. Jag försökte bara ta det lugnt och orientera så bra som möjligt. Överraskande nog, tog jag fast ledaren vid åttan. Vi löpte några avstånd tillsammans, och sen bommade elvan över två minuter. Sen var det bara några kontroller kvar. Vi bommade lite där, men sen till den sista kontrollen löpte hon hårdare. Det var nog ingen överraskning, hon är nog så bra på att löpa. Men ändå irriterar det, för vi gjorde ett dåligt vägval till sista kontrollen. Jag borde ha valt själv, men det gjorde jag inte, följde bara henne. Resultat blev då andra plats. Ingen av de tre tävlingarna var superdålig, men det finns nog mycket att förbättra i orienteringen. Och som sagt, de här var inga viktiga tävlingar, bara bra träningar. Och speciellt jaktstarten, det är så sällan man får träna sådant. Och sen om det finns någon som vill se hur jag har bommat, så gå och kolla kvarkentrio.fi, där hittar ni. Jag hade GPS varje dag så man kan faktiskt kolla vad jag har gjort ;)
//Merenkurkun rastipäivät tältä vuodelta ovat ohi. Kisat käytiin torstaina, perjantaina ja lauantaina Vaasan lähistöllä. Alun perin suunnitelmissani ei ollut osallistua, mutta päätin osallistua, ihan harjoitusmielessä. Juoksin tänäkin vuonna naisten pääsarjassa. Kisat eivät olleet mitenkään tärkeitä minulle, vaan harjoittelin ihan normaalisti kisapäivinä. Se ehkä verotti vähän juoksusta, mutta eipä se haitannut.
Ensimmäinen osakilpailu juostiin Sulvalla, Söderfjärdenin vieressä. Maasto oli tyypillistä Pohjanmaalle. Oma suoritukseni oli heikko. Yli 5 minuuttia virheitä on liikaa, aina. Erityisesti suunnan ja rastinoton kanssa oli ongelmia. Kaikilla oli ollut kuitenkin enemmän tai vähemmän ongelmia, eikä sijoitukseni ollut huono.
Perjantaina kisailtiin Vöyrillä, Kuckusissa. Suunnistukseni oli ihan kohtuullinen. Pieniä koukkuja ja epävarmuutta, mutta ei mitään isoa. Pohja tässä maastossa oli melko pehmeä, mikä teki kisasta raskaamman.
Viimeinen kisa juostiin eilen Maalahden Björknäsissä. Kyseessä oli takaa-ajo, perustuen kahden ensimmäisen päivän tuloksiin. Lähdin metsään toisena, vajaat kaksi minuuttia kärjen perässä. Tavoitteenani oli tehdä oma suoritus, rauhallisesti ja hallitusti. Alku sujui ihan hyvin, lukuun ottamatta nelosen ajautumista. En katsonut kompassia tarpeeksi ja menin vähän vinoon. Kasilla sain yllätyksekseni kärjen kiinni. Pari rastia juoksimme yhdessä ja yhtätoista pummasimme sitten oikein kunnolla, yli 2 minuuttia. Ja sitten olikin enää pari rastia jäljellä, joille teimme pienet koukut. Lähtiessämme toiseksi viimeiseltä hän pääsi karkuun. Se nyt ei ollut mikään yllätys, niin kova juoksija tuo voittaja on! Minun olisi pitänyt uskaltaa tehdä oma reitinvalinta, polkua pitkin, mutten tehnyt. Tuloksena oli siis yhteiskisan toinen sija. Mikään kolmesta kisasta ei ollut ihan surkea juoksu, mutta paljon jäi parannettavaa kaikissa. Mutta kuten sanoin, nämä eivät olleet tärkeät kisat, hyvät harjoitukset vain. Takaa-ajoja saa harjoitella niin harvoin, ja vielä harvemmin saa oikeasti kilpailla voitosta. Tietysti ärsyttää, että pummailin itseni pihalle, mutta paljon kokemusta sain taas, varsinkin tuosta takaa-ajosta. Ja jos siellä on joku, jota kiinnostaa nähdä mun pummailuja, niin kannattaa käydä kvarkentrio.fi. Mulla oli GPS joka päivä, niin siellä näkyy, mitä oikeasti tuli tehtyä. ;)
Den första deltävlingen arrangerades alltså i Solf, nära Malax gränsen. Terrängen var ganska typisk österbottnisk terräng. Jag är inte nöjd med loppet, jag bommade över 5 minuter. Jag hade problem med riktningen och med kontrolltagningen, Alla bommade, så placeringen var ingen katastrof. Det kändes lätt att löpa, men jag gjorde alltför många misstag.
Andra delen arrangerades i Vöra, i Kuckus. Terrängen var sådan som det brukar vara i Vörå, backar var inte stora, men man kunde märka de i alla fall. Dessutom var bottnet ganska mjukt, vilket gjorde tävlingen tuffare. Mitt eget lopp gick helt okej faktiskt. Några mindre misstag gjorde jag, och jag var osäker på flera ställen, men inget hemskt stort. Löpningen kändes lite svårare än det brukar, men det var ingen överraskning, jag hade ju tränat på morgonen.
Igår tävlade vi då i Malax, i Björknäs. Det var alltså jaktstart som gällde, och jag for ut som tvåa, knappt 2 minuter efter täten. Jag tycker att det var svårt. Inga stora höjdskillnader, utan bara små kullar. Det var viktigt att ha bra riktning, men det hade jag inte hela tiden. Jag löpte lite snett till fyran, men annars gick början av banan helt okej. Jag försökte bara ta det lugnt och orientera så bra som möjligt. Överraskande nog, tog jag fast ledaren vid åttan. Vi löpte några avstånd tillsammans, och sen bommade elvan över två minuter. Sen var det bara några kontroller kvar. Vi bommade lite där, men sen till den sista kontrollen löpte hon hårdare. Det var nog ingen överraskning, hon är nog så bra på att löpa. Men ändå irriterar det, för vi gjorde ett dåligt vägval till sista kontrollen. Jag borde ha valt själv, men det gjorde jag inte, följde bara henne. Resultat blev då andra plats. Ingen av de tre tävlingarna var superdålig, men det finns nog mycket att förbättra i orienteringen. Och som sagt, de här var inga viktiga tävlingar, bara bra träningar. Och speciellt jaktstarten, det är så sällan man får träna sådant. Och sen om det finns någon som vill se hur jag har bommat, så gå och kolla kvarkentrio.fi, där hittar ni. Jag hade GPS varje dag så man kan faktiskt kolla vad jag har gjort ;)
//Merenkurkun rastipäivät tältä vuodelta ovat ohi. Kisat käytiin torstaina, perjantaina ja lauantaina Vaasan lähistöllä. Alun perin suunnitelmissani ei ollut osallistua, mutta päätin osallistua, ihan harjoitusmielessä. Juoksin tänäkin vuonna naisten pääsarjassa. Kisat eivät olleet mitenkään tärkeitä minulle, vaan harjoittelin ihan normaalisti kisapäivinä. Se ehkä verotti vähän juoksusta, mutta eipä se haitannut.
Ensimmäinen osakilpailu juostiin Sulvalla, Söderfjärdenin vieressä. Maasto oli tyypillistä Pohjanmaalle. Oma suoritukseni oli heikko. Yli 5 minuuttia virheitä on liikaa, aina. Erityisesti suunnan ja rastinoton kanssa oli ongelmia. Kaikilla oli ollut kuitenkin enemmän tai vähemmän ongelmia, eikä sijoitukseni ollut huono.
Perjantaina kisailtiin Vöyrillä, Kuckusissa. Suunnistukseni oli ihan kohtuullinen. Pieniä koukkuja ja epävarmuutta, mutta ei mitään isoa. Pohja tässä maastossa oli melko pehmeä, mikä teki kisasta raskaamman.
Viimeinen kisa juostiin eilen Maalahden Björknäsissä. Kyseessä oli takaa-ajo, perustuen kahden ensimmäisen päivän tuloksiin. Lähdin metsään toisena, vajaat kaksi minuuttia kärjen perässä. Tavoitteenani oli tehdä oma suoritus, rauhallisesti ja hallitusti. Alku sujui ihan hyvin, lukuun ottamatta nelosen ajautumista. En katsonut kompassia tarpeeksi ja menin vähän vinoon. Kasilla sain yllätyksekseni kärjen kiinni. Pari rastia juoksimme yhdessä ja yhtätoista pummasimme sitten oikein kunnolla, yli 2 minuuttia. Ja sitten olikin enää pari rastia jäljellä, joille teimme pienet koukut. Lähtiessämme toiseksi viimeiseltä hän pääsi karkuun. Se nyt ei ollut mikään yllätys, niin kova juoksija tuo voittaja on! Minun olisi pitänyt uskaltaa tehdä oma reitinvalinta, polkua pitkin, mutten tehnyt. Tuloksena oli siis yhteiskisan toinen sija. Mikään kolmesta kisasta ei ollut ihan surkea juoksu, mutta paljon jäi parannettavaa kaikissa. Mutta kuten sanoin, nämä eivät olleet tärkeät kisat, hyvät harjoitukset vain. Takaa-ajoja saa harjoitella niin harvoin, ja vielä harvemmin saa oikeasti kilpailla voitosta. Tietysti ärsyttää, että pummailin itseni pihalle, mutta paljon kokemusta sain taas, varsinkin tuosta takaa-ajosta. Ja jos siellä on joku, jota kiinnostaa nähdä mun pummailuja, niin kannattaa käydä kvarkentrio.fi. Mulla oli GPS joka päivä, niin siellä näkyy, mitä oikeasti tuli tehtyä. ;)
Kommentit
Lähetä kommentti