Kaksi takaa-ajoa

Vaikka kesän pk-kautta onkin vielä jäljellä olen käynyt joitakin kisoja. Ensin kävin Fin5 suunnistusviikon Tampereella ja sitten vielä Merenkurkun rastipäivät täällä Vaasan seudulla.




Fin5 suunnistusviikko oli viisipäiväinen kisarupeama, jossa jokainen kilpailu vaikutti lopputulokseen. Kilpailin D18E sarjassa, jossa oli mukana noin neljäkymmentä suunnistajaa.

1. päivä
      Aloitin verrat normaaliin aikaan, mutta ajattelin verrata vähän vähemmän, koska viikosta tulisi luultavasti muutenkin tarpeeksi rankka. Lähdin lähtöön hyvissä ajoin, mutta jonkin aikaa juostuani tajusin, että olin unohtanut ottaa rastimääritekotelon. Lähdin juoksemaan takaisin kilpailukeskukseen lujempaa että ehtisin hakea sen. Kuitenkin kun saavuin kilpailukeskukseen takaisin ja hain rastimääritekotelon tajusin, että minun täytyy juosta lujaa että ehdin lähtöön. Juoksin sitten kilpailuvauhtia jo lähtöön jonne oli matkaa 2800m ja saavuin sinne minuutti ennen kuin minut kutsuttiin lähtökarsinaan. Noh, sykkeet olivat sitten vielä lähtöhetkelläkin reilusti päälle 160, mutta ensimmäisen rastin löysin sujuvasti. Kuitenkin heti toiselle rastille tein 3,5 minuuttia virhettä ja lisää vielä muillekin rasteille. Yritin kuitenkin juosta radan mahdollisimman hyvin virheidenkin jälkeen, koska rastiviikolla jokainen kilpailu on tärkeä ja joka sekunti lasketaan yhteisaikaan viikon lopuksi. Kilpailu oli keskimatka 3,4km  mutta koska en tyhmyyksissäni ollut lukenut kilpailuohjeita niin tarkkaan, että olisin tiennyt että kartassakin on määritteet painettuina, niin juoksin pitkänmatkan ajan kilpailuvauhtia. Tein virhettä yhteensä noin kuusi minuuttia ja olin 10. häviten noin 4,5min kärkeen.

2. päivä
      Toisena päivänä käytössä oli sama Viitapohjan kilpailukeskus, mutta radat lähtivät tällä kertaa pohjoiseen. Vuorossa oli pitkänmatkan kisa kuuden kilometrin radalla. Radan alku seitsemännelle rastille asti sujui ilman suurempia ongelmia, vaikka teinkin pienen koukun toiselle rastille. Kuitenkin viidennelle rastille tein jo virheen ja nousin mäkeä turhaan. Sen jälkeen juoksin kärkiväliajan kuudennelle ja olin vieläkin kilpailun kärjessä. Pummasin kuitenkin heti seitsemättä rastia yli kolme minuuttia ja tipuin monta sijaa. En saanut tämän jälkeen suunnistusta enää sujumaan ja tein vielä muutaman minuutin virheen ja yhden kahden minuutin. Olin sitten neljäs häviten neljä ja puoli minuuttia kärkeen.

3. päivä  
     Kolmantena päivänä juostiin sprintti Pispalassa. Juoksu tuntui taas hyvältä, kuten aikaisempinakin päivinä, mutta suunnistus ei vieläkään sujunut. Kolmannen päivän kilpailu hylättiin kuitenkin sarjamme osalta, koska järjestäjät olivat tehneet virheen lähtöajoissa. He olivat laittaneet D18E sarjan sekä D16E sarjan lähtemään samaan aikaan samalle radalle. Tätä kilpailua ei siis laskettu mukaan yhteistuloksiin.

4. päivä
     Perjantaina oli taas keskimatka ja radan pituus oli 3,8km. Suunnistus oli todella epävarmaa, mutta juoksu kulki taas. Tein kuitenkin ison virheen helpolle rastille ja hävisin sillä välillä yli 2min. Olin kuitenkin tehnyt jo ennen sitä yhteensä yli kaksi minuuttia virhettä. Olin neljännen kilpailun jälkeen  yhteisajoissa kärkeä perässä 8min 14s ja siten neljännellä sijalla.

5. päivä
     Lähdin takaa-ajoon siis hyvältä sijalta, mutta paljon perästä. Matkana oli 6,7km eli pitkämatka, mutta lähdössä saadessani rastimääritteet sain ilokseni huomata, että rasteja olisi vain seitsemän eli reitinvalintaa olisi luvassa. Juoksu kulki hyvin ja ensimmäiselle rastille oli heti pitkä väli. Lähdin kiertämään vasemmalta, jossa saisin juosta parempaa pohjaa eli tietä ja polkua. Sain jo ensimmäiselle rastille eteeni lähteneen kiinni ja lähdin kakkosta kohti. Vaihdoin kuitenkin suunnitelmaani kesken välin ja päädyin juoksemaan tiheässä puskassa, jossa suunta pyörähti ja ajauduin paljon vasemmalle. En tiennyt mihin tulin ja jouduin hidastamaan vauhtia, mutta onnistuin kuitenkin lukemaan itseni kiinni tovin kuluttua ja suuntasin takaisin suunnittelemalleni reitille. Viidennelle rastille mennessä, lähellä rastia, näin sarjalaiseni ja tietenkin tein heti virheen. Lähdimme viidenneltä rastilta yhtä aikaa, mutta koska en halunnut jättää mitään loppukirin varaan lähdin kiristämään vauhtia huomattavasti. En saanut kuitenkaan pidettyä suunnistusta enää mukana ja aloin pummata toiseksi viimeistä Viimeiselle rastille oli kauhea puska, jossa oli menossa paljon suunnistajia, joita jouduin ohitella ja en tiennyt kaukanako perässä sarjalaiseni oli tulossa. Viimeisellä rastilla vilkaisin vielä taakseni ja huomasin, ettei minun tarvitse enää juosta lujaa loppusuoraa. Äitini oli samaan aikaan loppusuoran varressa kannustamassa, että tulen kärjessä maaliin.

Voitin siis Fin5 suunnistusviikon D18E sarjassa. Suunnistus oli kaukana hyvästä, mutta juoksu kyllä kulki. Olen muutenkin huomannut, että minun on melkein helpompi suunnistaa kisassa kun saan vähän "enemmän painetta" kun juoksen takaa-ajoa tai viestin aloitusta. Pidän muutenkin takaa-ajoista, vaikka niitä ei monesti juostakaan.


Fin5 viikon jälkeen jäin vielä Aapon sekä äidin kanssa vielä Tampereelle harjoittelemaan tiistaihin asti. Juoksimme tiistaina aamulla vielä yhden harjoituksen ja sen jälkeen lähdimme Vaasaan Merenkurkun rastipäivien lehdistötilaisuuteen.




Merenkurkun rastipäivät juoksin D21A sarjassa, koska kaikki matkat olivat keskimatkoja. Sain jokaiselle päivälle GPS-seurantalaitteen selkääni, kun lähdin kisaan, joten suorituksia on ollut hyvä analysoida.

Ensimmäisenä päivänä kilpailtiin Kalapäässä, Vöyrillä. Juoksu tuntui aika rankalta, mutta virheitä en tehnyt kovinkaan montaa minuuttia. Seitsemättä rastia etsin jonkin aikaa ja kun löysin rastin lähdin vain päättömästi juoksemaan suoraan väliä, koska takaraivoon tuli ajatus, että nyt olen hävinnyt paljon aikaa. Tein sitten kahdeksannelle rastille todella tyhmän reitinvalinnan ja radan lopussa olin epävarma viimeisessä mäessä.

Toinen osakilpailu juostiin Maalahden erikoisessa maastossa Kolinassa. Maaston erikoisuus olivat vanhat puskettuneet soramontut, joista joidenkin pohjalla oli vielä vettä. Maasto vaati paljon tarkkuutta, ja siitä kertoo epätavallinen mittakaava 1: 7 500.   Suunnistus sujui ensimmäiselle rastille hyvin, mutta jo toista rastia jouduin hakemaan. Tämän jälkeen vähensin vauhtia ja koitin keskittyä suunnistukseen enemmän.  Pitkän rastivälin reitinvalintaa mietin kauan, mutta en onnistunut toteuttamaan valitsemaani reittiä hyvin ja seikkailin syvän ja pitkän, vettä täynnä olevan hiekkamontun väärällä puolella hienoja mutkia GPS-viivaani.

Kolmannen päivän takaa-ajoon Vaasan Vähänkyrön Saarenpäässä pääsin lähtemään kolmantena. Tiesin, että en saa kärkeä kiinni vaikka tekisin hyvänkin juoksun, koska olin jo melkein kymmenen minuuttia johtavaa Kirsi Nurmea perässä ja ero toisena lähtevään Heini Wennmaniinkin oli yli kuusi minuuttia. Mutta perääni lähtevät eivät olleet kaukana, kaksi suunnistajaa lähti noin kaksi minuuttia perääni. Juoksu ei tuntunut yhtään hyvältä, mutta suunnistus sujui hyvin, kunnes kolmannelle rastille tein pienen virheen ja perään neljännelle isomman. Myös kuudes rasti tuotti vähän ongelmia mutta seuraavan ison virheen tein yhdeksännelle rastille, missä perääni viidentenä lähtenyt Elli Peltomäki sai minut kiinni. Juoksin vielä kymmenennelle rastille edellä, mutta yhdennelletoista mennessä hidastin vauhtiani ja annoin hänen mennä vetämään. Yhdestoista rastiväli oli pitkä väli ja rasti olisi jo toiseksi viimeinen. Luin siis lopun valmiiksi, että tietäisin mihin mennä, jos joutuisin juoksemaan lopussa kiriä.  Kuitenkin yhdennentoista rastivälin puolessavälissä lähdin tekemään omaa erilaista reitinvalintaa kuin muutaman metrin edellä juokseva sarjalaiseni. En rastille tullessa tiennyt olinko edellä vai perässä, joten päätin vielä koittaa juosta lopun suunnitelman mukaan. Viimeisen rastin jälkeen loppusuoralla  Aapo ja isä olivat ilokseni kannustamassa, että tulen kolmantena maaliin. Oli taas mukava huomata, että pystyn tekemään oman suunnistuksen vaikka muita olisi jo lähellä tai jo vähän edellä. Kilpailun voitti Kirsi Nurmi ja toinen oli Heini Wennman.




Viime viikon alun vietin Kokkolassa harjoitellen ja keskiviikkona lähdin käymään Oulussa. Siellä tuli käytyä rullahiihtämässä ja juoksemassa muutaman kerran. Myös urheilukentällä tuli loikittua lauantaina ja jalat menivät ihan jumiin. Oli sitten vaikea istua vielä eilen tiistaina, jolloin matkustin takaisin Kokkolaan. Ja tietenkin aluemestaruus sprintti oli illalla Lappajärvellä. Juoksu oli siis aivan hirveää tuskaa, mutta suunnistus sujui hyvin, koska rata oli todella helppo. Anu ja minä kilpailimme D21 sarjassa, jossa Sari Anttonen voitti Anu ollessa toinen ja hävitessä vain 19s. Mutta aluemestaruuden Anu kuitenkin otti ja minä olin kolmas Anun ja Sonja Melbergin perässä. VaaSu otti siis D21 sarjassa aluekisassa kolmoisvoiton.  Tänään keskiviikkona kävin vielä Anun, Fredric Portinin ja isän kanssa Saarenpäässä suunnistamassa hyvän harjoituksen. Oli mukava kuulla mitä Portin huomioi suunnistaessaan ja saada vähän palautetta kovavauhtiseen suunnistukseen, vaikka jalkojen jumit vähän häiritsivät.


Kommentit