2018

Och så var det redan år 2018. Jag hade planerat att jag skulle skriva hit något före jul också, men så blev det inte. Jag har egentligen inga bra undanflykter, det bara blev så. Sista veckan i skolan var ganska lugn trots att vi hade provvecka. Jag hade nämligen bara ett prov och två helt lediga dagar före det. 

Nu har det ju gått redan en bra del av lovet. Julaftonen spenderade vi hemma, vilket kändes riktigt konstigt. Jag minns inte ens när vi senast var hemma på julen. På juldagen for vi till Karleby och hälsade släktingar där. Vi stannade där en natt och på 26.12 sprang vi en riktigt bra sprintträning med masstart. Banan var välplanerad, vi hade gafflingar också och mycket folk på plats. Man fick en riktig sprintstafettkänsla! Sådana träningar arrangeras ganska lite, så ännu ett tack till Kokkolan Suunnistajat! På eftermiddagen körde vi till Kärsämäki där vi sov en natt innan det var dags att åka iväg till Syöte.

Vi kom till Syöte någon gång 27.12 på eftermiddagen. Det var rätt så kallt, men vi for på en lätt skidlänk runt Iso-Syöte. Ännu följande dag var ganska kall, så att man hoppades att uppförsbackarna skulle aldrig upphöra. Men dagen därpå, alltså 29.12, blev vädret redan mycket bättre. Ända sedan dess har vädret varit riktigt passligt, lite snöfall ibland, men annars perfekt. Spåren är också i riktigt bra skick, och man har öppnat största delen av spåren här, så man behöver inte heller skida samma spår hela tiden. Träningen har, som man kan gissa, bestått mestadels av GU-skidning blandat med lite löpning, cirkelträning och till och med ett gympass. Idag har jag haft vilodag, vilket betydde att vi for till Pikku-Syöte för att åka lite slalom. Jag och pappa bestämde att det räcker nog med 3 timmar, men Satu och Aapo skulle åka hela dagen. Helt roligt var det med variation, men jag måste nog erkänna att uppförsbackarna går bättre än nedförsbackarna. Efter de 3 timmarna åt vi lunch i en restaurang i Pikku-Syöte och sedan skidade jag och pappa dryga 10 kilometer tillbaka hit till Pytkynharju. Senare på kvällen gick jag och mamma en stund med snöskor, vilket var ganska roligt faktiskt!

Dagarna ser ganska likadana ut här, så jag ids inte berätta alltför noga vad vi har gjort. Men i stora drag ser det ut på det sättet att vi stiger upp, äter, tränar, äter och duschar, vilar och jobbar lite med skolgrejer, tränar, äter och duschar, stretchar, äter och sover. Kan låta lite tråkigt, men för mig passar det utmärkt!

Imorgon ska jag springa en lite hårdare träning i form av backintervaller. I slutet av veckan arrangeras skidorienteringstävlingar här i Syöte. För mig är det inget viktigt, jag ska ju vara med bara på lördag och i damklassen. Men för Satu och för de andra som vill bli uttagna till vinterns värdetävlingar gäller det att prestera bra. Annars kommer träningen vara ganska mycket GU. Hoppas vädret hålls bra och vi hålls friska!

// Niin vain on vuosi 2017 jo ohi ja 2018 alkanut. Olin ajatellut kirjoittaa tänne jotain ennen joulua, mutta niin se vain jäi. Viimeinen kouluviikko oli itselläni aika rauhallinen koeviikosta huolimatta. Kirjoitin vain yhden kokeen ja minulla oli kaksi kokonaista vapaapäivää. 

Nyt on jo hyvä osa lomasta takanapäin. Jouluaaton olimme kotona, mikä oli hieman erikoista. En edes oikein muista, milloin olisimme viimeksi olleet kotona jouluaattona. Joulupäivänä menimme Kokkolaan ja näimme sukulaisia. Yövyimme mummolassa yhden yön ja 26. päivä juoksimme vielä sprinttiharjoituksen Kokkolassa. Harjoitus oli yhteislähtösprintti hajonnoin ja paikalla oli paljon juoksijoita. Radat ja hajonnat olivat hyvin suunniteltuja, reenissä oli kunnolla sprinttiviestin tuntua! Tällaisia harjoituksia järjestetään aika harvoin, joten vielä kerran iso kiitos Kokkolan Suunnistajille! Iltapäivällä ajoimme Kärsämäelle, missä yövyimme yhden yön ennen kuin olikin jo aika lähteä kohti Syötettä.

Tulimme Syötteelle joskus 27.12 iltapäivällä. Ulkona oli aika kylmä, mutta hiihdimme kevyen lenkin Iso-Syötteen ympäri. Vielä seuraava päivä oli kylmä, ylämäkien olisi toivonut jatkuvan ikuisesti. Mutta seuraavana päivänä, eli 29.12, keli lämpeni. Siitä lähtien sää on suosinut, vähän lumisadetta välillä, mutta muuten oikeastaan täydellinen keli! Ladut ovat loistavassa kunnossa, ja suurin osa laduista on avattu, joten samojakaan latuja ei koko ajan tarvitse kiertää. Reeni on ollut varsin PK-painotteista juoksulla ja kuntopiirillä höystettynä. Jopa yhden salireenin olemme tehneet. Tänään olen pitänyt lepopäivän, minkä takia lähdimme rinteeseen. Minulle ja isälle riitti 3 tuntia, mutta Satu ja Aapo päättivät laskea koko päivän. Ihan mukavaa vaihtelua, mutta täytyy myöntää, että ylämäet sujuvat itselläni alamäkiä paremmin. Kolmen tunnin jälkeen söimme lounasta ravintolassa Pikku-Syötteen huipulla, minkä jälkeen hiihdimme isän kanssa reilut 10 kilometriä takaisin Pytkynharjuun. Myöhemmin illalla kävimme äidin kanssa kävelemässä lumikengillä, mikä oli aika hauskaa!

Päivät täällä ovat aika samanlaisia, joten en viitsi pienintä yksityiskohtaa myöten tekemisiämme kertoa. Pääpiirteissään päivä näyttää tältä: ylös, ruokaa, reeni, suihkuun ja ruokaa, lepoa ja vähän kouluhommia, reeni, suihkuun ja ruokaa, venyttelyä, ruokaa ja nukkumaan. Voi kuulostaa vähän tylsältä, mutta minulle tällainen rytmi sopii paremmin kuin hyvin. 

Huomenna juoksen vähän kovemman reenin mäkivetojen muodossa. Viikon lopulla täällä järjestetään hiihtosuunnistuskisat. Minulle kisa toimii kovempana harjoituksena, olen mukana vain lauantaina ja silloinkin pääsarjassa. Mutta Satulle ja muille, jotka hiihtosuunnistuksen arvokisoihin tänä talvena mielivät, ovat kisat tärkein näyttöpaikka. Muuten minulla reeni pysyy melko PK-painotteisena. Toivottavasti sää pysyy hyvänä ja me terveinä!